Kansallismaisemien kehdosta maailmalle
Yoldia Scandinavia sai alkunsa Vanajaveden historian innoittamana. Jääkauden synnyttämä Vanajaveden laakso lukeutuu Suomen kansallismaisemiin. Se on myös arvokasta kulttuuriseutua. Alue kertoo hyvin hämäläisestä luonnosta ja historiasta. Paikka tunnetaan myös mm. Kanta-Hämeen maakuntalinnun, kalasääsken reviirinä.
Vanajaveden pitkä vesireitti on tuonut asutusta ja välittänyt samalla kulttuuri- ja muita vaikutteita rannikolta sisämaahan. Vesistön suuntaisesti kulkevat harjuselänteet rajaavat alavaa aluetta, joka on pienilmastoltaan ihmiselle ja viljelylle suotuisa. Maisemaa hallitsevat vesistöt, harjut ja hyvin pitkään viljelyssä olleet pellot.
Hämeelle tärkeän rautakauden asutus keskittyi vahvasti Vanajaveden laaksoon. Muistoina tästä ovat röykkiöhaudat sekä kuppi- ja miekanhiontakivet. Rautakautiset linnavuoret muodostavat Vanajaveden laaksossa maassamme ainutlaatuisen yhtenäisen ketjun. Myös Hämeen linna sijaitsee Vanajaveden laaksossa.
Jääkauden loppupuolella, noin kymmenen tuhatta vuotta sitten Pohjolassa elettiin niin kutsuttua Yoldiameri-vaihetta, joka sai nimensä Yoldia arctica -simpukasta. Mannerjäätikön reuna alkoi tuolloin perääntyä pohjoiseen ja Itämeren vesi peitti Vanajanveden altaan. Maa kohosi ja korkeimmat kohdat alkoivat hiljalleen nousta vedenpinnan yläpuolelle. Syvään kohtaan muodostui merenlahti, joka myöhemmin kuroutui järveksi. Vedenpintojen noustessa järvet laajenivat etelän suuntaan ja näissä tulvissa syntyi myös Vanajavedenselkä.
Yoldiameri-vaiheen aikana ilmasto lämpeni ja alueella kasvoi koivumetsää. Ihmiset elivät kivikautta. Jää suli edelleen, maa alkoi kohota ja maan kohoaminen katkaisi yhteyden Pohjanmereen. Tästä alkoi Ancylusjärvi-vaihe, jolloin esiintyi runsaasti Ancylus-kotiloita. Tuona aikana ilmasto oli lämmin ja kuiva, ja alueella kasvoi mäntymetsiä.